Asunto Oy Tammelan Korkola vaihtoi vanhan öljylämmityksen kaukolämpöön vuoden 2020 alussa. Lämmityskustannukset tippuivat niin selvästi, että vähän yli 20 000 euron investointi maksaa itsensä takaisin muutamassa vuodessa.
Tammelan keskustan reunamilla sijaitseva Asunto Oy Tammelan Korkola koostuu pinta-alaltaan 400 neliömetrin kolmikerroksisesta asuinkerrostalosta ja samankokoisesta yksikerroksisesta liikerakennuksesta, joka on kuntosalikäytössä. Vuonna 1962 valmistuneissa rakennuksissa lämpö ja lämmin käyttövesi tehtiin öljyllä tammikuuhun 2020 saakka, jolloin ne liittyivät Nevelin omistaman Tammelan Aluelämpö Oy:n kaukolämpöverkkoon. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Jere Nissinen sanoo, että ensimmäisten kuukausien kokemukset ovat vain vahvistaneet uskoa siihen, että ratkaisu oli oikea.
– Lämmityskustannuksemme ovat tippuneet noin 16 000–20 000 euroon vuodessa, kun ne aikaisemmin olivat 25 000–28 000 euroa vuodessa. Investointi asennuksineen tulee kuitattua 2–3 vuodessa.
Lämmityskustannusten pienenemisen lisäksi Nissinen laskee isoksi eduksi uuden järjestelmän helppouden. Aikaisempi öljylämmitys vaati nimittäin huoltoa ja silmälläpitoa aivan eri tavalla kuin kaukolämpö.
– Ja tietenkin kunnossapito maksoikin. Vuodessa summa oli noin 2 500–3 000 euroa, jota ei ole edes laskettu mukaan vuotuisiin lämmityskustannuksiin, hän lisää.
Iso säästö käyttövedessä
Nissinen huomauttaa vielä, että kaukolämpöön siirtyminen ei tiputtanut pelkästään varsinaisen lämmityksen kustannuksia. Iso osa säästöstä syntyy lämpimästä käyttövedestä, jonka osalta kustannukset ovat laskeneet selvästi.
– Lämpimän veden tekeminen öljyllä oli tällaisessa kiinteistössä todella kallista etenkin kesällä jolloin hyötysuhde oli heikko. Sitä vielä korosti se, että käytössä ollut varaaja oli huonosti eristetty, hän kertoo.
Tärkeää asukkaiden ja kuntosalin käyttäjien näkökulmasta on ollut tietenkin myös se, että lämpöä on riittänyt sekä pattereihin että vesihanoihin. Tältä osin tilanne on Nissisen mukaan jopa parantunut aikaisempaan verrattuna.
– Vanha järjestelmämmehän toimi avoimella paisuntasäiliöllä, joten lämpö ei aina jakautunut tasaisesti ja ylimääräisiä ääniäkin kuului asuinkerrostalon yläkerrassa, jossa paisuntasäiliö sijaitsi. Nyt paineet ovat tasaiset kaikissa tiloissa ja yläkerran ääntelyistä on päästy eroon.
– Meille tärkeä asia oli myös se, että lämmitysjärjestelmän muutosinvestointia varten ei tarvinnut ottaa lainaa. Taloyhtiö myi syksyllä 2019 omistuksessaan olleen asuinhuoneiston, ja siitä saadut rahat riittivät tämän kokoluokan investointiin.
Asunto Oy Tammelan Korkolaan kuuluu asuinkerrostalo ja erillinen liikehuoneistorakennus. Molemmat rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1962. Ennen kaukolämpöön liittymistä rakennuksen energiatehokkuutta parannettiin muun muassa ovi- ja ikkunaremontilla. Hallituksen puheenjohtaja Jere Nissinen sanoo, että kaukolämpöön liittyminen oli heille edullisin ratkaisu lämmön ja lämpimän käyttöveden tuottamiseen.
Kaukolämpö tuli taloon helposti
Kaukolämpöön liittyminen tapahtui Nissisen mukaan helposti. Koska kaukolämpöputket oli vedetty taloon jo ennalta, varsinaiseen käyttöönottoon ei mennyt paljon aikaa.
– Lämmönvaihtimen asentaminen ja muut valmistelevat työt veivät kahdelta mieheltä noin viikon. Varsinainen siirtyminen kaukolämpöön vaati käyttöveden osalta vain tunnin ja lämmityksen osalta noin neljän tunnin käyttökatkon. Uskalsimmekin sen takia tehdä vaihdoksen tammikuussa etenkin kun säät olivat niin lämpimät, Nissinen kertoo.
Hänen mukaansa taloyhtiössä oltiin tyytyväisiä kaukolämpöyhtiön joustavaan ja asiantuntevaan suhtautumiseen. Liittymän mitoituksessa otettiin huomioon tehdyt ikkuna, ovi- ja lisäeristysremontit eikä tuijotettu pelkästään rakennuksen ikää.
– Kaukolämmön perusmaksun suuruus näyttää osuneen hyvin kohdalleen. Hinnoittelusysteemi on minusta muutenkin oikeudenmukainen, kun se perustuu todelliseen käyttöön, Nissinen toteaa.
Edullisin ratkaisu valittiin
Jere Nissinen on itse rakennusalan ammattilainen, joka työskentelee LVI-alan yrityksessä työnjohtotehtävissä. Aikaisemmin hän on toiminut myös rakennusurakoitsijana ja isännöintiyhtiön teknisenä asiantuntijana, joka on tehnyt energiaselvityksiä parille sadalle taloyhtiölle ja tutustunut samalla niiden lämmitysratkaisuihin ja -kustannuksiin.
Siten liittyminen kaukolämpöverkkoon oli tietoinen ratkaisu, jolla haettiin taloyhtiön näkökulmasta edullisin ratkaisu. Ainoa todellinen vaihtoehto kaukolämmölle oli maalämpö, mutta Nissisen mielestä se olisi tullut heidän tapauksessaan selvästi kalliimmaksi.
– Maalämpöön siirtyminen olisi vaatinut paljon isomman investoinnin. Meidän tapauksessamme hinta olisi ollut noin 50 000–100 000 euroa riippuen siitä, mitä kokonaisuuteen sisältyy. Myös todelliset käyttökustannukset ovat monesti esitettyjä laskelmia suuremmat, mikä pitää ottaa huomioon. Lopputulos on usein se, ettei investointia saa kuoletettua laitteiden 25–30 vuoden käyttöiän aikana.
Nissinen nostaa esiin myös kestävyyden näkökulman, joka puoltaa kaukolämpöä.
– Infra kaukolämpöä varten on jo olemassa, joten sen hyödyntäminen on sekä taloudellisesti että ympäristön kannalta järkevää. Isoissa yksiköissä tapahtuva lämmöntuotanto on myös tehokasta ja muuttuu kaiken aikaa ympäristöystävällisemmäksi polttoainevalintojen ja tekniikan kehittymisen ansiosta, hän sanoo.
