Rakennusurakoitsijana ja isännöintiyhtiön teknisenä asiantuntijana pitkään pääkaupunkiseudulla työskennellyt Jere Nissinen on perehtynyt jopa satojen taloyhtiöiden lämmitysratkaisuihin ja -kustannuksiin. Hänen mukaansa tiedoista voi vetää vain sen johtopäätöksen, että kaukolämpö on selvästi edullisin tapa lämmittää kerrostaloja.
Jere Nissinen perusti puolisonsa Minna Rauhaniemen kanssa kuntosalin tyhjilleen jääneeseen liiketilaan Tammelassa. Nyt kuntosali ja samaan taloyhtiöön kuuluva asuinkerrostalo ovat liittymässä Tammelan kaukolämpöverkkoon.
Kerrostalojen lämmitysratkaisut, niiden toiminta ja kustannukset ovat kiinnostaneet Jere Nissistä aina jo työn puolesta. Uuden, omakohtaisen näkökulman asiaan toi ison liikekiinteistön ostaminen Tammelan keskustasta ja sen remontointi kuntosaliksi.
Tämän syksyn aikana vuonna 1962 valmistunut liikekiinteistö ja samaan taloyhtiöön kuuluva asuinkerrostalo siirtyvät kaukolämpöön. Aikaisemmin kiinteistöt ovat lämminneet öljyllä. Nissisen mukaan vaihdoksen takana ovat järkisyyt.
– Kerrostalolle kaukolämpö on halvin ja helpoin lämmitysratkaisu. Asia vain korostuu tällaisissa vanhoissa rakennuksissa, joiden lämpötalous ei ole huippuluokkaa.
Tammelan Korkola-nimiseen taloyhtiöön kuuluu 400 neliömetrin liikehuoneisto erillisessä rakennuksessa ja 400 neliömetrin asuinkerrostalo. Jere Nissisen mukaan kaukolämpö on ehdottomasti järkevin tapa lämmittää tilat.
Luvut puhuvat kaukolämmön puolesta
Jere Nissisen näkemys perustuu laajaan aineistoon. Isännöintitoimiston teknisenä asiantuntijana hän on tehnyt energiaselvityksiä parille sadalle pääkaupunkiseudun taloyhtiölle ja tutustunut samalla niiden lämmitysratkaisuihin ja -kustannuksiin. Pääosa kohteista on ollut kaukolämpöverkossa, mutta myös muita lämmitysmuotoja aineistoon mahtuu.
– Kun katsoo investointikustannukset korkoineen ja todelliset lämmityskustannukset, tulee pakosta siihen johtopäätökseen, että kaukolämpö on edullisin ja myös huolettomin ratkaisu taloyhtiöille, jos se on vain tarjolla.
Nykyään ainoa todellinen vaihtoehto on maalämpö, mutta Nissisen havaintojen perusteella se on myös kalliimpi vaihtoehto. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea investoinnin kalleus, mutta myös todelliset käyttökustannukset.
– Taloyhtiöiden luvut osoittavat, että laitteistot ja niiden asennus ovat valitettavasti vielä niin hintavia, ettei investointia saa kuoletettua laitteiden 25–30 vuoden käyttöiän aikana. Todellisia käyttökustannuksia nostavat kylmät jaksot, jolloin lämmön tuottamiseen joudutaan käyttämään tavallista enemmän sähköä. Kaukolämmön puolella tällaista ongelmaa ei ole.
Kaukolämpöä Tammelassa tuottaa ja toimittaa Tammelan Aluelämpö Oy, jonka Nevel ja Tammelan kunta omistavat yhdessä. Lämpöä tuotetaan muun muassa vuonna 2014 valmistuneessa pellettilämpölaitoksessa.
Kaukolämpöinvestointi kuolettuu muutamassa vuodessa
Kaukolämmön vahvuudet näkyvät myös Nissisen oman tapauksen kohdalla. Siirtyminen öljylämmityksestä kaukolämpöön on taloyhtiölle noin 20 000 euron investointi, kun maalämpö olisi maksanut 50 000–100 000 euroa.
– Hinnassa on mukana lämmönvaihtimen ja liittymän hinta sekä asbestipurkutyöt. Tuohon aikaanhan asbestia käytettiin yleisesti eristeenä, Nissinen kertoo.
Hän jatkaa laskeneensa, että heidän tapauksessaan kaukolämmön vaatima investointi tulee kuoletettua jo 2–3 vuodessa. Osaltaan kuluja vähentää se, että ennen kaukolämpöön liittymistä taloyhtiössä on vähennetty myös lämmön kulutusta.
– Liikekiinteistön puoli on remontoitu kuntosalikäyttöön ja asuinkerrostalon puolella vaihdettiin ikkunat ja ovet. Yhteensä toimenpiteillä on vähennetty lämmön kulutusta noin 30 prosenttia.
Nissinen kehuu vielä, että Tammelan kunnan ja Nevelin omistaman Tammelan Aluelämpö Oy:n palvelua.
– Suhtautuminen on ollut asiantuntevaa ja asioista on pystytty sopimaan hyvin. Tehdyt lämpötaloutta parantavat remontitkin on otettu huomioon oikean kokoisena liittymänä, hän sanoo.
