Siirry sisältöön

Kaukolämpö ja poistoilmalämpöpumppu ovat hyvä pari sopivassa kerrostalossa

February 26, 2020
  • Blogi
  • |
  • Uutinen

Forssalainen Asunto Oy Sahatie 5 on hyvä esimerkki siitä, kuinka poistoilmalämpöpumpulla voidaan parantaa kaukolämpöverkossa olevan kerrostalon energiatehokkuutta – kunhan kiinteistö on tarkoitukseen sopiva ja hanke valmistellaan ja suunnitellaan kunnolla sekä ajoitetaan sopivasti.

Asunto Oy Sahatie 5:ssä Forssassa kaukolämpö sai rinnalleen poistoilmalämpöpumpun (PILP) vuoden 2018 lopussa. Vähän yli vuoden kokemusten perusteella ratkaisu vaikuttaa hyvältä: talon energiatehokkuus on parantunut, lämmitysjärjestelmä on toiminut ja kaukolämmön tarve on vähentynyt ennalta arvioidusti noin 40 prosenttia.

– Olemme olleet tyytyväisiä. Kaikkihan sai alkunsa siitä, että ryhdyimme pohtimaan onko mitään järkeä siinä, että iso osa hankkimastamme lämmöstä karkaa taivaalle poistoilman mukana. Nyt tämä hukkalämpö on saatu hyötykäyttöön, ja samalla koko lämmitysjärjestelmä uudistettiin niin, että monet asukkaat ovat todenneet lämmityksen toimivan paremmin kuin aikaisemmin, taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Irma Lehtinen kertoo.

Oikein ja oikeaa aikaan tehty lämmitysremontti

Sahatie 5:n lämmitysremontin hyvässä lopputuloksessa moni asia loksahti kohdalleen: kohde oli sopiva, poistoilmalämpöpumpun hankinta voitiin yhdistää muihin remontteihin ja valmistelu sekä suunnittelu tehtiin huolella.

– 35 asunnon talo on rakennettu vuonna 1968 ja liitetty kaukolämpöön vuonna 1982. Talossa oli koneellinen poistoilma, mutta ei koneellista tuloilmaa, joten poistettava lämmin ilma jäi hyödyntämättä ja peruste poistoilmalämpöpumpun hankintaan oli siten olemassa. Lisäksi talo on yksirappuinen, mikä on etu tässä tapauksessa. Sen ansiosta tarvittiin vain yksi keruupiiri ja poistoilmapuhallin katolle. Tällöin poistuvan ilman virtaama on mahdollisimman suuri ja lämpö saadaan ilmasta tehokkaasti talteen, taustoittaa taloyhtiön isännöitsijä Hannele Kangashaka Realia Isännöinti Oy:stä.

Myös ajankohta hankinnalle oli oikea. Taloyhtiössä oli jo pitkään ollut harkinnassa putkiremontti ja lämmönjakokeskuskin alkoi olla elinkaarensa päässä.

– Putkiremontin suunnittelu aloitettiin vuonna 2015, ja vuonna 2016 se päätettiin laajentaa koskemaan myös poistoilmapumpun hankintaa. Jälkikäteen ajateltuna ratkaisu oli hyvä, vaikka kokonaisuudesta muodostuikin iso. Lopulta urakka jaettiin kahtia siten, että viemärit kunnostettiin vuonna 2017 ja käyttövesiputket vaihdettiin ja poistoilmalämpöpumppu asennettiin vuonna 2018, Kangashaka ja Lehtinen kertovat.

He muistuttavat vielä, ettei kyse ollut pelkästään poistoilmalämpöpumpusta, vaan käytännössä koko lämmitysjärjestelmä uusittiin, kuten tällaisissa tapauksissa suositellaan. Urakkaan kuului lämmönjakokeskuksen uudistaminen kaukolämmön lämmönvaihtimineen sekä ilmanvaihtolaitteiden uusiminen ja kanavien puhdistaminen. Jo ennen varsinaisen remontin aloittamista tehtiin valmistavia töitä.

– Patteriventtiilit vaihdettiin vuonna 2015–2016 ja samalla tehtiin patteriverkon tasapainotus ja perussäätö. Myös huonokuntoisia ikkunoita vaihdettiin. Näin varmistettiin, että saatiin riittävän pitkältä aikaväliltä oikeat pohjatiedot suunnittelua varten, Kangashaka sanoo.

Hän korostaa pohjatietojen merkitystä, sillä  jokainen talo on yksilöllinen ja vaatii kohdekohtaista suunnittelua. Tästä syystä myös suunnitteluun täytyy panostaa, jotta lopputuloksena on ehjä kokonaisuus, joka toimii halutulla tavalla ja jota pystyy kunnolla hallitsemaan.

– Suunnitteluun ja toteuttamiseen tarvitaan asiantuntemusta ja riittävästi aikaa.  Sahatie 5:n tapauksessa suunnittelussa turvauduttiin päteväksi tiedettyyn suunnittelijaan, josta meillä oli hyvät kokemukset. Häneen luotimme myös laitetoimittajan valinnassa.

Sahatie 5:n hallituksen puheenjohtaja Irma Lehtinen ja isännöitsijä Hannele Kangashaka arvioivat, että poistoilmalämpöpumpun hankkiminen kaukolämpöverkon yhteyteen onnistuu parhaiten, kun koko lämmitysjärjestelmä päivitetään samalla ja urakkaan varataan riittävästi aikaa.

Projekti eteni suunnitellusti  ja budjetti piti

Hyvän valmistelun ansiosta työt etenivät suunnitelmien mukaan. Kun mitään suuria yllätyksiäkään ei tullut eteen, aikataulussa ja budjetissa pysyttiin hyvin. Sahatie 5:ssä poistoilmalämpöpumpun hinta ja asennus sisältyivät putkiremontin kokonaisurakkaan, mutta kiinteistöliiton tietojen mukaan poistoilmalämpöpumpun hankkiminen on maksanut taloyhtiölle 60 000–250 000 euroa talon koosta ja urakan laajuudesta riippuen.

Kangashaka ja Lehtinen arvioivat, että investointi maksaa itsensä takaisin 10–15 vuodessa, vaikka poistoilmapumppu lisääkin sähkönkulutusta. Yhteen asiaan he kehottavat taloyhtiöitä vielä kiinnittämään huomiota. Sekä keruupiirit että varsinainen poistoilmalämpöpumppu vaativat tilaa.

– Sahatie 5:ssä porraskäytävät ovat niin avarat, että keruupiirit voitiin sijoittaa samaan nousukoteloon kuin uudet käyttövesiputketkin eikä niitä tarvinnut vetää ulkokautta. Poistoilmalämpöpumpun vaatima tila sen sijaan tuli yllätyksenä, mutta juuri ja juuri se saatiin mahtumaan lämmönjakokeskukseen. Tilaa ei siis tarvinnut ottaa esimerkiksi talon varastotiloista, kuten joskus joudutaan tekemään, he toteavat.

Jussi Lehtinen muistuttaa, ettei energiatehokkuuden parantaminen vaadi aina suuria investointeja. Usein pienilläkin keinoilla voidaan saada hyviä tuloksia.

Varhainen yhteydenotto kaukolämpöyhtiöön kannattaa

Nevelissä kaukolämpöverkossa olevien taloyhtiöiden energiatehokkuushankkeisiin suhtaudutaan myönteisesti ja niihin kannustetaan. Nevelin Forssassa työskentelevä kaukolämpöinsinööri Jussi Lehtinen antaa taloyhtiöille ja isännöitsijöille vielä yhden tärkeän vinkin. Kaukolämpöyhtiöön kannattaisi ottaa yhteyttä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Meillä on paljon tietämystä lämmitykseen ja energiatehokkuuteen liittyvistä asioista ja erilaisten ratkaisujen toimivuudesta kaukolämmön rinnalla. Paikallisen tietämyksen lisäksi meillä on käytössä Nevelin asiantuntijoiden osaaminen, kokemukset muista kaukolämpökohteistamme ja laajat kontaktiverkot. Meiltä löytyy myös tuntikohtaista tietoa asiakkaidemme kaukolämmön käytöstä, mikä tarjoaa arvokasta pohjaa, kun taloyhtiön energiatehokkuutta halutaan parantaa. Yhteydenottoa tarvitaan myös, jotta kaukolämmön perusmaksun peruste eli sopimusvesivirran suuruus voidaan päivittää todellisen tarpeen mukaiseksi, hän kertoo.

Jussi Lehtinen muistuttaa vielä, ettei energiatehokkuuden parantaminen vaadi aina suuria investointeja. Usein pienilläkin keinoilla voidaan saada hyviä tuloksia.

– Liikkeelle kannattaa lähteä siitä, että patterit ja talon sisäinen lämpöverkko laitetaan kuntoon vaihtamalla tarvittaessa patteriventtiilit sekä tekemällä patteriverkon tasapainotus ja perussäätö. Seuraava askel on lämmönvaihtimen vaihtaminen,  jos sillä on ikää 22–25 vuotta, mikä on laitteiden yleinen käyttöikä. Digitalisaation eteneminen näkyy siinä, että uusilla laitteilla on dataa käytettävissä enemmän, joten säädöt voi tehdä tarkemmin . Lopputuloksena energiaa säästyy ja lämmitysjärjestelmä toimii paremmin. Aikaisemminhan säädöt on tehty puutteellisemmilla ja epätarkemmilla alkutiedoilla, jopa kuukausitason kulutustiedoin.

Ota yhteyttä kaukolämpöasiantuntijaamme