Kaukolämmön ja poistoilmalämpöpumpun yhdistelmä pienentää oikein toteutettuna taloyhtiön lämmityskustannuksia, mutta tarjoaa samalla varmuuden lämmön riittävyydestä kovimmillakin talvipakkasilla. Forssalaisessa Asunto Oy Sahatie 5:ssä tästä on käytännön kokemusta ja mitattua tietoa kahden viime talven ajalta.
Asunto Oy Sahatie 5:ssä poistoilmalämpöpumppu (PILP) otettiin käyttöön kaukolämmön rinnalle vuoden 2018 lopussa. Nyt yhdistelmästä ja sen toimivuudesta on kokemusta kahden kokonaisen talven ajalta, ja taloyhtiön hallituksen puheenjohtajan Antti Honkalan mukaan odotukset ovat täyttyneet.
– Ostetun kaukolämmön määrä on tippunut vuositasolla noin kolmasosaan aikaisemmasta, joten kyllä taloyhtiön lämmityskulut ovat laskeneet selvästi, mitä ratkaisulla aikanaan haettiinkin. Toki poistoilmalämpöpumppu on toisaalta lisännyt sähkön käyttöä jonkin verran, mutta määrä ei ole merkittävä, hän tiivistää kokemukset.
Vaikka kaukolämmön tarve on vähentynyt selvästi, sitä tarvitaan kuitenkin suurimman osan vuotta. Tarvittava määrä riippuu tietenkin sääolosuhteista.
– Omasta mielenkiinnosta olen selvitellyt taloyhtiön lämmönkulutusta sekä kaukolämmön ja poistoilmalämpöpumpun kautta saatavan lämmön osuutta niin tunti-, kuukausi- kuin vuositasolla. Luvut kertovat, että vähintäänkin kolmena kesäkuukautena poistoilmalämpöpumppu riittää lämmön ja lämpimän veden tuottamiseen. Keväällä ja syksyllä kaukolämpöä tarvitaan avuksi ja kylmimpinä talvikuukausina tarvitaan sitten enemmän kaukolämpöä, kertoo Honkala, jolle kulutuslukemien seuraaminen on tuttu asia omasta työstä. Hän toimii Forssan Verkkopalvelut Oy:ssä sähkömittausjärjestelmän pääkäyttäjänä.
– Meillä poistoilmalämpöpumpun mitoitusteho on 30 kW, ja sen verran se on myös pystynyt lämpöä käytännössä tuottamaan. Kun lämmöntarve nousee tästä, tarvitaan kaukolämpöä avuksi. Alkuvuoden pakkaspäivinä talon kokonaiskulutus on 50 kW:n luokkaa. Sekin luvuista on vielä nähtävissä, että ostetusta energiasta saadaan noin puolet talteen, Honkala vielä lisää.
Sahatie 5:ssä säästöt lämmityskustannuksissa eivät tosin johdu pelkästään poistoilmalämpöpumpusta. Taloyhtiössä uusittiin nimittäin käytännössä koko lämmitysjärjestelmä hankinnan yhteydessä. Kokonaisuuteen kuului lämmönjakokeskuksen uudistaminen kaukolämmön lämmönvaihtimineen sekä ilmanvaihtolaitteiden uusiminen ja kanavien puhdistaminen. Jo aikaisemmin talon energiatehokkuutta oli parannettu vaihtamalla patteriventtiilit ja tekemällä patteriverkon tasapainotus ja perussäätö. Taloon on tehty myös julkisivu- ja ikkunaremontti.
Forssan Sahatie 5:ssä poistoilman keruuyksikkö sijoitettiin talon olemassa oleviin rakenteisiin.
Lämmönlähteet sopivat hyvin yhteen
Honkalan kokoamat tuntikohtaiset tiedot kertovat puolestaan poistoilmalämpöpumpun ja kaukolämmön sujuvasta yhteiselosta. Kun lämpöpumpun teho ei riitä, kaukolämpö tulee mukaan joustavasti ja tarjoaa lämpöä tarpeen mukaan. Honkalan mukaan yhdistelmä on toiminut hyvin, ja myös talon asukkaat ovat olleet tyytyväisiä sekä lämmön riittävyyteen että tasaisuuteen.
– Kyllä palaute on ollut positiivista eikä valituksia ole tullut. Asukkaiden mielestä nykyinen lämmitysjärjestelmä on tarjonnut tasaista ja mukavaa lämpöä. Osaltaan tähän vaikuttavat myös muut energiatehokkuutta parantavat ratkaisut ja 10 eri puolille taloa asennettua lämpötila-/kosteusanturia, jotka ohjaavat lämmitystä.
– Omasta mielestänikin tämä on varsin hyvä yhdistelmä. Siinä mennään varmalla pohjalla, kun luotettava kaukolämpö on turvana, hän sanoo.
Takaisinmaksuaika 5–10 vuotta
Lukujen ja asukkaiden kokemusten valossa poistoilmalämpöpumpun hankinta vaikuttaa Sahatie 5:ssä onnistuneelta ratkaisulta. Taloudellisesta näkökulmasta asian ratkaisee lopulta se, kuinka kauan aikaa menee siihen, että investointi maksaa itsensä takaisin. Tästäkin näkökulmasta tilanne näyttää hyvältä, sillä investointi poistoilmalämpöpumppuun ja muut tehdyt parannukset kuolettuvat jopa 5–10 vuodessa.
– Tällä hetkellä näyttäisi siltä että ollaan lähempänä viittä kuin kymmentä vuotta. Etukäteen tarkkaa aikaa on mahdoton tietää tarkasti, sillä siihen vaikuttaa niin monta tekijää kuten säät ja energianhinnat, Honkala arvioi.
Hän uskoo, että poistoilmalämpöpumput yleistyvät kerrostaloissa jatkossa, sillä ne tarjoavat monessa tapauksessa mahdollisuuden leikata lämmityskustannuksia. Itse kolmen eri taloyhtiön hallituksessa istuva Honkala on nähnyt kiinnostuksen lisääntyvän viime vuosina. Sellaisen vinkin hän haluaa kuitenkin antaa, että päätös kannattaa tehdä faktojen perusteella.
– Helposti tällaisia isojakin ratkaisuja tehdään tunnepohjalta, mikä ei ole hyvä asia. Pitäisi selvittää, mikä on paras ja taloudellisin ratkaisu juuri oman taloyhtiön kohdalla. Tietoa pitäisi malttaa hankkia ja siihen perehtyä. Itse näkisin, että hyödyllistä olisi jossain vaiheessa kutsua paikalle myös paikallisen kaukolämpöyhtiön edustaja. Heillä on tietoa niin lämmitykseen ja energiatehokkuuteen liittyvistä asioista kuin erilaisten ratkaisujen toimivuudesta kaukolämmön rinnalla.
Lue lisää siitä, miten Sahatie 5:ssä parannettiin energiatehokkuutta ja mitä kannattaa ottaa huomioon poistoilmalämpöpumpun hankinnassa.
