Kunnilla on suuria päätöksiä edessään – kaukolämmön saatavuus, luotettavuus ja ympäristöystävällisyys on varmistettava myös jatkossa

Kaukolämpöinfrastruktuuri on useissa kunnissa jo yli 50 vuoden iässä, joten kaukolämpöverkostojen modernisointi on iso ajankohtainen asia. Päätöksentekoa hankaloittaa se, että kunnilla on jatkuvia kustannuspaineita ja tarve tehostaa toimintoja. Erilaiset palvelu- ja investointimallit tukevat energiantuotannon optimointia ja siirtymistä kohti tulevaisuutta, jossa resurssit saadaan hyödynnettyä tehokkaammin.

Kohti tulevaisuudenkestävää, hiilineutraalia kaukolämmitystä

Lähivuosina vähintään joka toinen Suomen kunnista joutuu tekemään infrastruktuurinsa modernisointia koskevan päätöksen. Vanhentuvien verkostojen uudistaminen tiivistyy kahteen tavoitteeseen: infrastruktuuripalvelujen saatavuuden ja luotettavuuden varmistaminen sekä hiilineutraaliin maailmaan siirtymisen tukeminen. Kuntien on päätettävä investoinneista, ennen kuin ongelmat johtavat käyttökatkoksiin tai kulujen kasvuun.  Yksittäistä oikeaa ratkaisua ei ole, vaan kunnat tekevät valinnan tapauskohtaisten tekijöiden perusteella.

Neljä kehityksen kohdetta

Yksi painopistealue on energiaverkon ja lämmityslaitosten modernisointi, jossa lämpökattilat vaihdetaan tukemaan biopolttoaineiden lisääntynyttä käyttöä. Tällä hetkellä kaukolämpöverkostoissa käytettävästä polttoaineesta noin 60 % on biopolttoaineita. Laitosten tekniikkapäivitysten myötä tämä luku on kuitenkin nostettavissa 100 prosenttiin, mikä olisi merkittävä harppaus kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Nevelin oma lyhyen aikavälin tavoite on, että tuottamastamme energiasta 75 % on uusiutuvaa vuoden 2021 loppuun mennessä.

Vaikka energiantuotanto perustuu yhä pitkälti polttoaineiden käyttöön, sähköistäminen on kuitenkin tulevaisuutta esimerkiksi yhdistettyjen lämmitys- ja viilennysratkaisujen kautta. Ilman viilennyksessä talteen otettava ylimääräinen lämpö voidaan johtaa kaukolämpöverkostoon ja tuottaa näin hiilidioksidineutraalia lämpöä tavallisesti hukkaan menevästä lämmöstä.

Toinen kehitysalue on laitosten automaatiojärjestelmien modernisointi. Laitosten kytkeminen keskitettyyn digitaaliseen käyttöalustaan mahdollistaa päätöksentekoa tukevan datan keräämisen ja tämän tiedon hyödyntämisen polttoaineiden käytön, polttoainetehokkuuden ja jäännöshappitasojen optimoimiseen. Tämä auttaa energiatehokkuuden parantamisessa ja vähentää päästöjä ja kustannuksia. Lisäksi digitaalisen käyttöalustan avulla kiinteistöt ja kotitaloudet saavat käyttöönsä energiankulutustietoja älykkäistä mittareista.

Kolmas asia on paikallisen ekosysteemin luominen yhteistyössä teollisuuden ja kunnan välillä. Ekosysteemin avulla kaukolämpöä voidaan tuottaa teollisuuden sivuvirtoja hyödyntävänä alustana, mikä pienentää hukkalämpöä ja hävikkiä. Kiertotalousajattelu auttaa niin teollisuutta, kuntia kuin kotitalouksiakin.

Vielä yksi mahdollisuus on, että kunnat ulkoistavat energiantuotantonsa ja valitsevat investointimalleja, joissa hyödynnetään kustannustehokkaita ja luotettavia infrastruktuuriratkaisuja mittakaavaetuineen. Ulkoistaminen tarjoaa kunnille mahdollisuuden keskittyä omien ydinvelvollisuuksiensa hoitamiseen.