Siirry sisältöön

Hiilineutraaliustavoite muuttaa kaasua käyttävää teollisuutta – Ratkaisut paikan päällä

3 Syyskuuta, 2020
  • InfraTalks – näkökulmia infrastruktuuriin

Pohjoismaissa lähes kaikki maakaasun käyttö tapahtuu teollisuudessa tai energian tuotannossa. Tilanne on toisenlainen kuin keski-Euroopassa, jossa myös kotitaloudet ovat merkittävässä käyttöroolissa. Vaikka maakaasu on fossiilinen polttoaine, siitä vapautuu ilmakehään noin puolet siitä hiilidioksidista, mitä hiiltä poltettaessa saman energiamäärän vapauttamiseksi. Yhä suurempi osa teollisuudesta ilmoittaa tavoitteekseen hiilineutraaliuden saavuttamisen lyhyen ajan kuluessa. Pääsemme usein suunnittelemaan yhdessä asiakkaidemme kanssa, miten kaasun käyttö sopii jatkossa yhteen hiilineutraaliustiekartan kanssa.

Kaikki hyvät keinot käytettävä

Matka hiilineutraaliuden saavuttamiseksi on niin vaativa, että kaikki mahdolliset hyvät keinot on pakko ottaa käyttöön. Isossa kuvassa ei ole olemassa yhtä tyhjentävää ratkaisua, jonka avulla yksinään saavutetaan nopeasti hiiletön päämäärä. Jokaisen teollisen toimijan pitää kammata oman kotipelikenttäänsä haasteet tiukalla haravalla, ja miettiä parhaiten toimiva ratkaisu omista lähtökohdistaan. Maakaasulla on tiettyjä hyviä ominaisuuksia, joiden vuoksi se voi olla kiinteä osa ratkaisua myös jatkossa. Näitä ovat muun muassa nopea säädettävyys tehon mukaan, kaasumarkkinoiden avautumisen mahdollistama hintakilpailu ja varastoitavuus. Tässä blogikirjoituksessa keskitytään paikallisiin ratkaisuihin vaihtoehtoisiksi ratkaisuiksi.

Matalan lämpötilan käyttökohteet sähköistyvät

Aivan ensimmäisenä konseptivaiheen toimenpiteenä selvitetään mahdollisuudet maakaasun käytön vähentämiseksi. Etenkin selvästi alle 150°C lämpötilan käyttökohteissa toimiva ja paikallinen ratkaisu kaasun korvaamiseksi löytyy usein erilaisten tuotannon hukkalämpöjen priimaamisessa muualle omaan tuotantoon korkeahyötysuhteisen lämpöpumpun tukemana. Kysymykseen voi tulla periaatteessa mikä tahansa matalalämpökohde, kuten jäteveden mukana, katon kautta poistuva jäähdytyksen hukkalämpö tai jopa syvällä maan alla oleva geoterminen lämpö. Suurimmat tuotannon hukkalämmönlähteet käydään läpi ja laitetaan tärkeysjärjestykseen.

Sivuvirrat käyttöön

Kun pahimmat hukkalämmöt on paikallistettu, voi matka kohti hiilineutraaliutta jatkua materiaalisivuvirtojen selvittämisellä. Esim. elintarviketeollisuudessa mahdollisuus tarjoutuu periaatteessa minkä tahansa orgaanisen ylijäämä- ja sivujakeen kaasuttamisen (mädättämisen) kautta. Useissa kohteissa lähiympäristön maatalous tarjoaa lannan ja peltobiomassojen kautta merkittävän lisäpotentiaalin biometaanin tuottamiseksi paikallisesti omien materiaalisivuvirtojen hyödyntämisen lisäksi. Suomen biokierto ja biokaasu ry:n mukaan raaka-ainepotentiaalin puolesta noin kuudesosa nykyisestä maakaasun käytöstä olisi mahdollista tuottaa biokaasulla 2030 mennessä. Johtamalla reaktorilla tuotettu biokaasu suoraan nykyiseen käyttökohteeseen kuten höyrykattilan polttimeen, ei puhuta suurista investoinneista.

Olipa houkuttelevin ratkaisu hukkalämpöjen priimaaminen, materiaalisivuvirtojen hyödyntäminen tai jokin muu, tulee eteen päätös investoinnin toteutuksesta. Yhteistyössä asiantuntevan kumppanin kanssa on tällöin kaukonäköistä miettiä miten investointivastuut kannattaa jakaa, jotta edut saadaan parhaiten tehostamaan liiketoimintaa, keskittyminen ydintoiminnan kehittämiseen on mahdollista ja muutosprojekti saadaan silti toteutettua ammattimaisesti riskit halliten, riittävän nopealla aikataululla ja hyvällä kannattavuudella. Useat teolliset asiakkaamme ovat toteuttamassa tai toteuttaneet oman reittikarttansa hiilineutraaliuteen. Olemme asiantuntijakumppanina mielellään helpottamassa parhaiden ratkaisujen suunnittelua konseptointivaiheessa ja toteutuksessa sekä projektoinnin että investoinnin osalta.

Reittikartta yhteiselle matkalle kohti hiilineutraaliutta

Autamme sinua mielellämme tavoitteissasi liittyen hiilineutraaliuteen, resurssitehokkuuteen tai muihin energia- ja materiaali-infrastruktuurihankkeisiin. Ota yhteyttä Teemu Klingbergiin kuullaksesi lisää.

Teemu Klingberg

Director, New ventures

+358 50 317 1448